Entisaikaan

Lue myös liitetiedostot ihan lopusta.


Vakka - Suomi 1940  Mies kuollut puukaasumyrkytykseen. Autolikkeenomistaja Jalmari Aittomaalla on Mynämäen
Nihattulan kylässä tiilistä muurattu puuhiilipolttimo, jossa hänellä on ollut vakituinen hiilenpolttaja. Viimeksi on tässä
toimessa ollut auton apumies Rauni Pietilä, joka on oleksinut väliajalla polttimon viereen rakennetussa puisessa
suojakopissa. Kun aamulla oli määrä vaihtaa työvuoroja toisen miehen kanssa, tavattiin Pietilä tajuttomana mainitusta
vajasta. Hänelle ryhdyttiin heti antamaan tekohengitystä, ja paikalle kutsuttiin Vehmaan kunnanlääkäri oman
paikkakunnan lääkärin ollessa matkalla. Virvoitustoimenpiteet eivät kuitenkaan enää auttaneet.
Lääkäri totesi vainajan saaneen hiilikaasumyrkytyksen. Kaasua oli nim.päässyt virtaamaan polttimon seinästä aivan
sen vieressä olevaan suojakoppiin, aiheuttaen näin onnettomuuden.
Pietilä oli kotoisin Mynämäen Kasurilan kylästä ja syntynyt 1914. Lähinnä jäivät häntä kaipaamaan vaimo ja kaksi lasta.


1950 Mynämäen piirin nimismies tiedottaa, että kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön päätöksen perusteella on ns
autotraktorit rekisteröitävä, mikäli niillä ajetaan yleisellä tiellä, joita ovat maantiet ja kylätiet. Veroa niistä ei peritä, mikäli
ajoneuvoa käytetään vain oman pitäjän alueella. Saamansa määräyksen mukaan poliisi viranomaiset tulevat nostamaan
syytteen, jos tällaisia ajoneuvoja tämän jälkeen tavataan rekisteröimättä ajossa yleisellä tiellä.




Rippikuva 1925.
Arvo Isotalo, Kaino Sillanpää, Eero Viklund, Johannes Heikkilä, Arvi Eederman, Kaino Mattila, Väinö Jalonen, Arvi Vainiotalo,
Viljo Laine, Arvo Lassila, Vilho Kylänpää, Toivo Kukkola, Selma Joki-Kouhila, Saima Marttila, Anni Yli-Rekola, Olga Suvanto,
Helvi Kauppila, Hilma Laakso, Maire Alikouhila, Alli Henttula, Sulho Salminen, Aarne Årlund, Viljo Nieminen, Paavo Sankari,
Väinö Sankari, Oiva Laiho, Vilhelmina Rauvola, Sigrid Hongisto, Taimi Jalo, Taimi Laurila, Olga Huhtala, Olga Saarinen,
Olga Laaksonen, Anja Laiho, Eliina Nummelin, Sylvi Mäkilä, Lempi Haapamäki, Helmi Lehtonen, Impi Jokinen ja Aino Laune.
Kuvasta tunnistettu kanttori Helakivi, Olga Huhtala,Toivo Kukkola, Saima Marttila, Väinö Jalonen, Viljo Nieminen, Eero Viklund ja Johannes Heikkilä. Tunnistetaanko vielä sukulaisia ja tuttavia?




Uudenkaupungin Sanomat 16/9-1899

Uusi tie.
Uutta maantietä puuhataan Hinnerjoelta Turkuun, kirjoitetaan sieltä R. L:lla. Tie tulisi Vaaljoen kylästä Laajoelle joka johdattaisi
Karjalan kappelin kautta Turkuun, ja olisi paljon lyhyempi matka Turkuun kun Laitilan kautta.
Tämä homma on kytenyt Vaaljoen kyläläisissä jo pitemmän ajan, ja ovat he jo vähän työtäkin tehneet vastaisuudessa rakennettavan
tien hyväksi. Tie onkin jo semmoisessa kunnossa että kuivalla vuodenajalla voidaan sitä käyttää jopa vähäisten kuormainkin
kuljetukseen. Kummallista on se, kun ei puheenaolevaa tietä ennen ole jo puuhattu yleiseksi tieksi, sitä kun sopisi käyttää
sekä Hinnerjokilaiset, että myöskin osa Honkilahtelaisista. Uuden tien pituus tulisi olemaan ainoastaan noin yksi vanha penikulma.
Ja se kaikki on kovapohjaista maata, ainoastaan noin pari syltä on vähän pehmoisempaa maata. Tämän tien valmistuttua yleiselle
liikkeelle, tulisi Vaaljoen kylä myöskin saamaan suuremman liikkeen ja lakkaisi olemasta metsäkylä.

Turun Lehti 28/12.1896

Laajoen kotikoulusta.
Koska arvoisan Turun Lehden palstoilla on ennen jo kerrottu Laajoen kotikoulusta, niin pyydän  siitä vielä mainita
muutaman sanan. Arvoisa kirjoittaja mainitsee kirjoituksessaan, että tanssit kukoistivat Laajoella, vaikka kotikoulukin
oli toiminnassa kylässä ja lisää, että se on luettava kotikoulun opettajiston syyksi. Mutta onko tosiaan se luettava
kotikoulun opettajiston syyksi, ettei tanssit ole Laajoelta loppuneet?
Uskallan vakuuttaa, että kotikoulu esti viime kesän aikana Laajoella monta tanssin tilaisuutta. Muun muassa koetti kotikoulu
edistää myöskin raittiusasiaa. Toimitettiinpa pieni raittiusiltamakin. Mutta kylässä, jossa tanssit, juoppous ja muut sivistystä
loukkaavat paheet ovat aina kukoistaneet, on mahdotonta muutaman tunnin opetuksen kautta poistaa ne kerrassaan kaikki.
Ja varmaankin jokainen opettaja tietää antautuessaan siihen työhön, että häneltä vaaditaan sitkeyttä, uhraavaisuutta ja rakkautta
isänmaahansa ja kansaansa, voidakseen toisissakin sitä vaikuttaa ja edistää isänmaamme onnea, sekä voittaa ne vastukset,
jotka kenties eteemme sattuvat. Valitettavasti oli osanotto Laajoen kotikoulun oppilasten puolelta joltisenkin laimeata.
Toivottavaa olisi, että Laajoen nuoriso jättäisi nurkkatanssit ja muut paheet, sekä ajattelisi mitä nykyinen vakava aika Suomen
kansalaiselta vaatii. Nykyään Suomessa monessa kylässä rientävät harmaapäät vanhukset kouluun saadakseen itselleen tietoa.
Suuri häpeä on siis nuorisolle pitää itseään tietämättömyydessä silloin, kun opetusta tarjotaan ilmaiseksi.
Joskin opetus edistyi hitaasti Laajoen kotikoulussa, ei kuitenkaan ole sitä luettava yksin kotikoulun opettajien syyksi, vaan on syy
jossakin muussa.

Asian tuntia


Uusi Aura 10/8- 1907

Hevosen tapaturmainen kuolema. Viime kuun 30 p:nä sai tilallisen Kustaa Ollilan, Karjalan kappelin Laajoen kylässä
varsahevonen, laitumella ollessaan 65 senttimetriä pitkän kappaleen aidaksesta rintapäästään sisälle, josta kuolema
seurasi heti. Hevonen oli vakuutettu Varsinais-Suomen Maalaiskuntain Eläinvakuutusyhtiössä 300:ta markasta,
vaikka sen oikea arvo oli jo noin 500 mk.
Omistajalle tuli siis tuntuva vahinko ja samalla varoitus, että laitumet ovat aina tarkastettavat ja pidettävät aidaksista
puhtaina.



Uusi Aura 22/6-1900

Salama tappoi t.k.15 p:nä Karjalan kappelin Laajoen kylässä tilallisen Junnilan 4 lehmää ja mäkitupalaiselta Juho Palmenilta
yhden lehmän. Lehmät kaatuivat Junnilan talon maalla kaikki yhteen paikkaan.
Niitty oli kamalasti mylleröitty siltä kohdalta, niin että monet turpeet oli viskelty korkealle puitten oksille.
Honkilahden ja Laajoen välisessä metsässä iski salama samana päivänä useihin puihin pilhoen niitä pahasti.


Uusi Aura 20/6-1905

Löydetty hirvensarvi. Viime päivinä löydettiin Karjalan kappelin Laajoen Ollilan Luodon metsästä kuusihaarainen
hirvensarvi, joka painoi 4 kg 400g. Löytäjä on Kustaa Mäkinen Laajoen kylästä.


Kunnallisia Tietoja 3/17-1927

Raaka itsemurha Karjalan Laajoella
Mies ampunut itsensä lastensa ja vaimonsa nähden. Maanantaiaamuna klo 4 aikaan ampui Karjalan Laajoella itsensä Nestori Ketola. Hän oli lähtenyt sunnuntaiaamuna
kotoaan hevosella ajelemaan , ollen silloin vähän humalassa. Matkoiltaan saapui hän takaisin edellämainittuna aikana maanantaiaamuna ja laittoi itse hevosensa talliin
ja ottaessaan pois saappaita jaloistaan sanoi vaimolleen: tuosta saa joku hyvät saappaat.
Sillä aikaa kun vaimonsa meni hevoselle vettä viemään, oli Ketola ottanut esille haulikkonsa ja panostanut sen. Kun hänen pieni tyttärensä tahtoi pyssyä isältään pois, ei tämä
sitä antanut ja kun sitten huoneeseen tullut vaimonsakin vaati asetta pois, käski mies pysyä hänen loitolla. Kun mies oli sitten ottanut vielä toisen sukkansakin pois,
nousi hän varpailleen ja laukaisi. Itsemurha tapahtui asunnon keittiössä ja meni itsensä lopettaneen pää aivan muodottomaksi ja kaatui hän kuolleena keittiön kynnykselle.
Itsemurhan tehnyt Ketola oli syntynyt 1892, siis 34 vuoden ikäinen. Häneltä jäi vaimo ja 6 lasta, joista vanhin oli 12 vuotias ja nuorimmat 7 kuukauden vanhat kaksoset.
Mynämäen poliisiviranomaiset kävivät maanantaina pitämässä kuulustelun itsemurhan johdosta ja ilmoitettiin meille illalla tämän kuulustelun
perusteella, että itsensä lopettanut
oli tunnettu pirtutrokari ja että hän oli ennen murhaa tekemällään matkalla käynyt Laitilassa ja Hinnerjoella. Matkasta ei ole kuitenkaan lähempiä tietoja.
Samalla kertaa löysi poliisi Ketolan asunnon läheltä 10 litran pirtukanisterin, jossa oli vielä pari litraa pirtua ja samoin torpan lähistöltä suon laidasta kätkettynä
viinankeittovehkeet. Mikäli poliisi kertoi, oli vainaja ollut viime aikoina juovuksissa melkein yhtämittaa ja oli hän vaimolleen jo aikaisemmin luvannut lopettaa itsensä, minkä
sitten tekikin perheen läsnäollessa.



AURA 20/7-1893

Karjalan uutisia
Tilakauppa. Tämän kuun 10 päivänä osti Isakki Kyläketola Säkylän Pyhäjoen kylästä Laajoen Ylivarpulan talon 5,200 markan hinnasta ja vastaanotto tapahtuu marraskuun 1 päivänä.
Tämän kuun 3 päivänä  myytiin kirkkomme ulkomaalaus urakalla ja otti sen työn eräs maalari Uudeltakirkolta 99 markasta. Seurakunta laittaa aineet.
Tämän kuun 16 päivänä oli Karjalan kirkossa kokous jossa valittiin uusia jäseniä kiertokoulukomiteaan ja tuli valituksi Karjalasta Heikki Mattila, Laajoelta Marttila, Suojoelta Ollila,
Vehmalaisista Nivari ja Kalelasta Jaakkola. Urkujen rintamapiirustus hyväksyttiin ja Karjalan entisen kappalaisen virkatalon myyminen ikuisiksi ajoiksi jätettiin komitean
harkinnan alaiseksi myöhemmäksi aikaa.
Halla muutteli täällä perunan varsia mustiksi 14 päivän aamulla ja olikin hyvin kylmää koska oli vesikin astiassa jäätynyt.
Metsävalkeita oli sytytetty 3 kohtaan Mäenkylän Sillanpään ja Klemolan metsälohkoihin Karjalan takana. Mainitut sytytykset tehtiin keskellä kirkko-aikaa.
Tuli uhkasi kovasti torppia, mitkä sijaitsivat mainituissa metsäpalstoissa. Mikä kauhea näky kun torpan asukkaat tulivat kirkosta ja kirkkoon lähteissä vielä rauhallinen koti
nyt on tulimeren aaltoihin hukkumaisillaan. Petoa pahempi on sellainen kurja ihminen joka tahallaan tekee tuonlaisia kauheita ilkitöitä.



TURUN LEHTI 20/11-1897

Eksykssiin kuollut. Viime lauantaina palasi torppari Juho Granberg Turusta kotiinsa Karjalan kappeliin. Sillä suotiellä, joka Laajoen kylästä johtaa Granbergin torppaan, olivat hänen rattaansa menneet kumoon. Silloin oli torppari päästänyt hevosen valjaista arvatenkin siinä toivossa, että hevonen osaisi pimeässä paremmin kotiin, kuin hän itse ja hän siten hevosen jäljessä pääsisi perille. Hevonen löysikin kotitorpan, mutta Granberg oli hairahtunut eläimen jäliltä
ja löydettiin maanantaina kuolleena suosta noin 200 sylen päästä siitä paikasta, mihin rattaat olivat kaatuneet.
Jos hän olisi osanut käydä nuo 200 syltä suoraan kotia kohden olisi hän jo ollutkin perillä. Omituista oli, ettei hän tarkemmin seurannut uskollisen
eläimensä johdatusta, sillä tiettyä on, että hevosella tämmöisissä tapauksissa on miltei yhtä hyvä vaisto kuin koirallakin. 



UUSI AURA 11/12-1906

Harjoitusvaaleja valtiopäiviä varten ja vaalilainselityksiä on pantu toimeen Karjalan kunnan äänestysalueella viime marrask. 30 p:nä Kalelan kestikievarissa
sekä t. k. 6 p:nä Laajoen Ylirekolassa saman vaalilautakunnan ottama neuvoja J. J. Aila vaalilautakunnan avustamana.
Väkeä on ollut saapuvilla keskimäärin noin 70 - 80 henkilöä sekä äänestykseen osaanottajia on ollut noin 50 - 60. Suomalaisen puolueen ehdokkaista
on keskusteltu ja Laajoella kukin suoml. puol. kuuluva sai suletulla lipulla ilmoittaa keitä hän tahtoo valtiopäivämiesehdokkaiksi.
Sunnuntaina t. k. 9 p. pidetään Karjalan Suomalaisen seuran kokous samaa tarkoitusta varten Ketelisten Nivarilla.
Ensi perjantaina t. k. 14 p:nä klo 5 i.p. pitävät agronomi A. Hanka ja rouva Erigson esitelmän suomalaisen puolueen ohjelmasta Karjalan kappelin Sairisten Mäkilässä. Siis kaikki tutustumaan Suomalaisen puolueen ohjelmaan.





Sanomia Turusta 5.4.1883

Mynämäen Karjala maaliskuussa 1883
Karjala on Mynämäen pohjoisin osa jotenkin hevoisenkengän muotoinen. Nimi Karjala on luultavasti saanut alkunsa siitä, että täällä on muinaisaikoina parahiten
karjan hoidosta eletty. Parisataa vuotta takaisin ei täällä löytynyt minkäänlaista yhteistä Jumalanpalvelushuonetta, vaan Mynämäen papisto kävi täällä pitämässä
kyläsaarnoja.
Kansa kasvoi ja vaurastui varallisuudessa ja rupesi miettimään itsellensä kirkkorakennusta. Mihin se oli rakennettava siitä nyt oli polttava kysymys, kun Karjalanlaiset,
(Kylä jossa nykyään on 8 taloa) Laajoki, Suutila ja Sairenen vaativat, että kirkko pitää rakentaman Karjalan kylän eteläpuolelta juoksevan joen rannalle.
Mutta Suojoki, Salavainen, Karppinen, Ketelinen ja Kalelalaiset tahtoivat, että kirkko pitää rakennuttaman Suojoen ja Karppisten välillä olevaan niin sanottuun Rästäsmäkeen.
Enemmistö sai voiton ja rupesivat nyt rakentamaan mainitulle Rästäsmäelle kirkkoa.
Mutta minkä toiset päivällä rakensivat sen Karjalalaiset yöllä hajottivat ja sitte tultiin siihen päätökseen, että Menninkäiset sen hajottivat ja ettei siinä suinkaan ole sopivaa
kirkon paikka. Menninkäiset olivat aaveita.
Näin kirkon rakennus haihtui ja Karjalan, Suutilan ja Sairesten sekä Laajokilaiset rupesivat rakentamaan saarnahuonetta mainitulle hiekkakummulle, mistä pappi
kiitti olevan paljon mukavamman saarnata kuin tuvassa. Sitte ruvettiin ruumiitakin hautaamaan saarnahuoneen ympärillä olevaan hietikkoon, mutta pispankäräjillä
pispa nuhteli siitä. Karjalan ukot puolustivat itseänsä sillä, että olivat saaneet kirkkoherralta hautausluvan.
Kahdeksanentoista sataluvun keskipaikkeilla rakensivat Menninkäisten tuhotöistä pelästyneet Vehmalaisten puoliset kyläläiset niin kutsutunn Vehmalaisten kirkon, josta sitten saarnattiin aina vuoteen 1869 asti. Karjalan puoluelaiset hävittivät saarnahuoneensa ja rakensivat kirkon samalle kummulle 1801 josta saarnattiin kuusikymmentäkahdeksan vuotta.
Seurakuntien kirkot hajoitettiin molemmat vuonna 1869 ja yhdistettiin rakentamalla yksi uuden ajan mallia keskipaikoilla seurakuntaa Karppisten kylän tienoilla.
Viime Maarian päivänäkin oli lukuisasti kansaa kokoontunut kirkkoon, erittäinkin syystä, että lähetyssaarnaja P. Kurvinen siellä saarnasi.
Lähetysasian hyväksi koottiin kolehti mistä tulo teki viidettäkymmentä markkaa.
Ehtoo
tauti lapsissa täällä vainoaa ja on vähän ajan sisällä jo uhrikseen vienyt toistakymmentä.
puolella ostettiin hyvä joukko pikku-kirjasia ja tilattiin lähetyssanomia. -Koska tulin mainitsemaan sanomista niin ilolla saan sanoa, että täällä harrastetaan
sanomakirjallisuutta sekä maallisia, että hengellisiä. Äsken syntynyttä Suomen raittiudenseuran lehtiäkin on tilattu jo lähes parikymmentä kappaletta.
Kulku


UUSI AURA 26/4-1910

Karjalan kappelin rukoushuonehankkeen kannattajilla oli perustava kokous t.k.20 pnä. Tilaisuudessa päätettiin antaa kivijalkaan tarvittavain kivien särkeminen
108 mkn urakkasummasta kivityömies Kustaa Valtoselle Kumlingesta. Tilansa alueelta antoi maanviljeliä K. V. Vuorinen Suutilasta luvan ottaa tarvittavat kivet ilman
mitään maksua. Rukoushuoneen piirustukset sai laatiakseen opettaja K. Salminen.
Rakennusyritystä toteuttamaan valittiin 10-henkinen komitea, johon tulivat torppari K. Dahlsten kokoonkutsujana ja muina jäseninä tilalliset J. Ollila Suojoelta, V. E. Alisippola, K. Ylisippola, K. V. Vuorinen, K. Junnila, K. Ylimattila, K. Ylirekola Laajoelta opettaja K. Salminen ja ent. talollinen J. Ylönen.
Rukoushuone tulee, kuten tunnettu rakennettavaksi v. 1800 rakennetun ja 1869 hajoitetun Karjalan entisen kirkon tilalle. Rakennushommiin ryhdyttänee tulevana keväänä.



ĉ
Kalevi Salmela,
2.10.2013 klo 8.59
ĉ
Kalevi Salmela,
24.11.2014 klo 22.56
ĉ
Kalevi Salmela,
4.9.2013 klo 23.30
ĉ
Kalevi Salmela,
2.10.2013 klo 8.57
ĉ
Kalevi Salmela,
4.9.2013 klo 23.27
Comments